Tänään tutustuin matkailu- ja luontoalan koulutukseen. Luontoalan opettaja Annereet Paatsi on todellinen Suomi-fani, hän käy joka vuosi Raattamassa vähintään viikon lomalla ja on kierrellyt muutenkin Suomea ja erityisesti Lappia ristiin rastiin. Annereet myös puhuu tosi hyvin suomea. KHK:ssa on matkailu- ja luontoalalla seuraavat koulutusohjelmat: matkanjärjestäjän, matkatoimisto-virkailijan, aktiivilomanjärjestäjän, tapahtumanjärjestäjän, luontomatkailunjärjestäjän ja syksyllä uutena alkava luonto-oppaan koulutusohjelmat. Jatkokoulutuksena järjestetään myös matkailuyrityksen johtamisen koulutusta. Keskustelimme pitkään opettaja- ja opiskelijavaihdon mahdollisuuksista ja konkretiasta. Uskon, että etenemme tässä asiassa, sillä sekä opettaja että alan opiskelijat ovat kiinnostuneita tulemaan meille vaihtoon. He myös mielellään ottaisivat meiltä ihmisiä oppilaitokseensa. Jatkamme tämän valmistelua sähköpostitse!

Kulunut vuosi on ollut heille opetussuunnitelmien uudistamista. He ovat luopuneet oppiainekeskeisyydestä - joka on kuulema ollut vaikeaa - ja intergroineet eri oppiaineet työelämässä tarvittavien taitojen ja tietojen mukaisiksi kokonaisuuksiksi. Kokonaisuus voi olla vaikkapa Metsäretken järjestäminen ja siihen voidaan integroida esim. markkinointia, suomen kieltä ja luontoalan opetusta. Kuulostaa hyvältä :-) Kysyin aiemmin opitun hyväksilukemisesta ja tämän suhteen ei olla vielä kovin pitkällä. Muodollinen koulutus kyllä tunnistetaan, mikäli siitä on todistus, mutta silloinkin he yleensä pitävät jonkin testin tai näyttökokeen, joka arvioidaan. Epävirallista, esim. harrastusten tai itsenäisen opettelun antamaa osaamista ei hyväksytä kuin poikkeustapauksessa (esim. kielitaito). Yksilöllisiä oppimispolkuja tai vaikka nopeampaa etenemistä opinnoissa ei käytännössä tapahdu. Useimmat käytännön taidot opitaan ryhmätöinä, joten kaikkien pitää edetä samaa tahtia: esim. erilaisia tapahtumia ei voi järjestää yksin. Mutta tulevaa on vaikea ennustaa, ensin täytyy alkaa toteuttaa uusia opetussuunnitelmia ja sen jälkeen voi arvioida niiden toimivuutta ja osaamisperusteisuuden toteutumista.

Kerroin heille Suomen aikuiskoulutuksen näyttökoe -järjestelmästä, kolmikannasta näyttöjen arvioinnissa ja muustakin yhteistyöstä yritysten ja muiden työyhteisöjen kanssa. Yhteistyö täällä matkailualan yritysten kanssa on haastavaa, sillä yrittäjät eivät halua käyttää työaikaansa tähän. He ottavat kyllä harjoittelijoita, mutta eivät halua tehdä mitään "paperitöitä" tai osallistua näyttöjen arviointiin. Ainoastaan koulutuksen lopussa olevassa näyttökokeessa on mukana yritysten edustajia ja hekin tulevat vain, jos heille maksetaan. Kyllähän meilläkin tätä ongelmaa on joillakin aloilla ja erityisesti pienyritysten kohdalla se on aivan ymmärrettävää.

Kuvassa luontoalan opettaja Annereet ja suomen kielen opettaja Sille:

Kävimme myös mielenkiintoisia keskusteluja virolaisen yhteiskunnan nykytilasta, jännitteistä Viron eestinkielisten ja venäjänkielisten välillä, työttömyydestä, sosiaaliturvasta....Oikein antoisa päivä siis!