Viimeinen päivä Tartossa... Vierailin uudelleen Tartun terveydenhuolto-oppilaitoksessa ja kokoustin kv-koordinaattori Danel Jantran ja hoiva-alan koulutuksen johtajan Tiina Uusman kanssa. Vertailimme koulutuksia ja jaoimme kokemuksiamme tutkintouudistuksesta. Tiinan mukaan ECVET-uudistus on käytännössä tarkoittanut sitä, että heidän piti kirjoittaa ops uudestaan, mutta käytännössä juuri mikään ei ole muuttunut. He ovat tähänkin asti integroineet oppiaineita yhteen. Mahdollisuuksia yksilöllisiin oppimispolkuihiin ei käytännössä juuri ole, sillä tiettyjä kursseja järjestetään vain tiettyyn aikaan vuodesta eikä opiskelija voi siksi edetä opinnoissaan nopeampaa. Care Workerin koulutusta on järjestetty kuutisen vuotta, sitä ennen sosiaali- ja terveydenhuuollon koulutus oli erillistä. Care Worker on laaja-alainen sotealan koulutus ja koulutuksesta valmistuneet ovat päteviä työskentelemään vanhainkodeissa, hoitokodeissa, lastenkodeissa, sairaaloissa ja kotihoidossa. Tiina ja Danel olisivat halukkaita aloittamaan opettaja- ja opiskelijavaihdon meidän kanssamme ja he ehdottivat, että hakisimme hankkeelle rahoitusta yhdessä. Marja-Liisa: I need your help! Heillä on ollut saksalaisten kanssa yhteistyötä, mutta ei mitään muuta ammattikoulun tasolla.

Iltapäivällä minulla oli vielä vaihdon päätteeksi tapaaminen KHK:n kv-koordinaattori Andrein kanssa, jossa teimme yhteenvetoa jaksosta, allekirjoitimme virallisia papereita ja suunnittelimme tulevaa.
Nägemist, Tartu!

Tänään tutustuin matkailu- ja luontoalan koulutukseen. Luontoalan opettaja Annereet Paatsi on todellinen Suomi-fani, hän käy joka vuosi Raattamassa vähintään viikon lomalla ja on kierrellyt muutenkin Suomea ja erityisesti Lappia ristiin rastiin. Annereet myös puhuu tosi hyvin suomea. KHK:ssa on matkailu- ja luontoalalla seuraavat koulutusohjelmat: matkanjärjestäjän, matkatoimisto-virkailijan, aktiivilomanjärjestäjän, tapahtumanjärjestäjän, luontomatkailunjärjestäjän ja syksyllä uutena alkava luonto-oppaan koulutusohjelmat. Jatkokoulutuksena järjestetään myös matkailuyrityksen johtamisen koulutusta. Keskustelimme pitkään opettaja- ja opiskelijavaihdon mahdollisuuksista ja konkretiasta. Uskon, että etenemme tässä asiassa, sillä sekä opettaja että alan opiskelijat ovat kiinnostuneita tulemaan meille vaihtoon. He myös mielellään ottaisivat meiltä ihmisiä oppilaitokseensa. Jatkamme tämän valmistelua sähköpostitse!

Kulunut vuosi on ollut heille opetussuunnitelmien uudistamista. He ovat luopuneet oppiainekeskeisyydestä - joka on kuulema ollut vaikeaa - ja intergroineet eri oppiaineet työelämässä tarvittavien taitojen ja tietojen mukaisiksi kokonaisuuksiksi. Kokonaisuus voi olla vaikkapa Metsäretken järjestäminen ja siihen voidaan integroida esim. markkinointia, suomen kieltä ja luontoalan opetusta. Kuulostaa hyvältä :-) Kysyin aiemmin opitun hyväksilukemisesta ja tämän suhteen ei olla vielä kovin pitkällä. Muodollinen koulutus kyllä tunnistetaan, mikäli siitä on todistus, mutta silloinkin he yleensä pitävät jonkin testin tai näyttökokeen, joka arvioidaan. Epävirallista, esim. harrastusten tai itsenäisen opettelun antamaa osaamista ei hyväksytä kuin poikkeustapauksessa (esim. kielitaito). Yksilöllisiä oppimispolkuja tai vaikka nopeampaa etenemistä opinnoissa ei käytännössä tapahdu. Useimmat käytännön taidot opitaan ryhmätöinä, joten kaikkien pitää edetä samaa tahtia: esim. erilaisia tapahtumia ei voi järjestää yksin. Mutta tulevaa on vaikea ennustaa, ensin täytyy alkaa toteuttaa uusia opetussuunnitelmia ja sen jälkeen voi arvioida niiden toimivuutta ja osaamisperusteisuuden toteutumista.

Kerroin heille Suomen aikuiskoulutuksen näyttökoe -järjestelmästä, kolmikannasta näyttöjen arvioinnissa ja muustakin yhteistyöstä yritysten ja muiden työyhteisöjen kanssa. Yhteistyö täällä matkailualan yritysten kanssa on haastavaa, sillä yrittäjät eivät halua käyttää työaikaansa tähän. He ottavat kyllä harjoittelijoita, mutta eivät halua tehdä mitään "paperitöitä" tai osallistua näyttöjen arviointiin. Ainoastaan koulutuksen lopussa olevassa näyttökokeessa on mukana yritysten edustajia ja hekin tulevat vain, jos heille maksetaan. Kyllähän meilläkin tätä ongelmaa on joillakin aloilla ja erityisesti pienyritysten kohdalla se on aivan ymmärrettävää.

Kuvassa luontoalan opettaja Annereet ja suomen kielen opettaja Sille:

Kävimme myös mielenkiintoisia keskusteluja virolaisen yhteiskunnan nykytilasta, jännitteistä Viron eestinkielisten ja venäjänkielisten välillä, työttömyydestä, sosiaaliturvasta....Oikein antoisa päivä siis!

KGB- museo...

Tänään minulla oli kokous ICT-osaston päällikön, oppilaitoksen ECVET-asiantuntijan Signe Vedlerin kanssa. Signe kertoi heidän ECVET-prosessistaan ja opetussuunnitelmien kehittämis-työstään. Uusi, osaamispisteisiin perustuva järjestelmä otettiin käyttöön viime syksynä, mutta kehittämistyö on vielä kesken. Opetussuunnitelmat on uudistettu ECVETin periaatteiden mukaisesti siten, että arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset. Esim. näin:

Name of the unit: Computer Hardware Practice

Learning outcomes:

Student is able to do:

·         working in the IT team and a member of the organization;

·         installs IT systems, components and accessories;

·         detects a malfunction and can find faulty components; in practice reports uses the correct professional terminology

Sen jälkeen on selostettu esimerkkejä konkreettisista työtehtävistä, joita tekemällä opiskelija voi päästä em. oppimistuloksiin. Osaaminen on vielä lajiteltu tietoon, taitoihin, pätevyyteen ja liikkuvuuden (student mobility) tarjoamiin erityisiin mahdollisuuksiin, eg.  "Foreign language competence, Cultural competence, Ability to work in multicultural working environment and community...

Jokaisen harjoittelujakson lopussa opiskelijat täyttävät itsearviointilomakkeen, tasolla 0-3 kuinka ovat saavuttaneet jakson tavoitteet ( 0 = failed task, 1= satisfactory achievement; 2= good achievement, 3= praiseworthy achievement)). Harjoittelunohjaajat tekevät saman arvioinnin, jonka jälkeen arvosanasta päätetään keskustelussa. Samalla arvioidaan mille EQF-tasolle opiskelija on yllännyt: EQF-levels

Mikäli opiskelija ei ole vaihtojaksollaan saavuttanut kaikkia tavoitteita, hän voi täydentää suoritustaan palattuaan Viroon.

Kysyin myös, millä tavalla opetussuunnitelmauudistus on muuttanut ei-vaihdossa olevien opiskelijoiden opintoja, ovatko yksilölliset oppimispolut mahdollisia. Signe vakuutti näin olevan: aiemmin opittua voi hyväksilukea ja nopeampi valmistuminen on mahdollista. Tämä vaatii kuitenkin opiskelijalta itseohjautuvuutta ja määrätietoisuutta. Hän tosin joutuu ehkä hyppimään eri ryhmien mukana ja työskentelemään myös itsenäisesti. Kun olen keskustellut muiden KHK:n opettajien kanssa asiasta, he ovat kertoneet että yleensä kaikki opiskelevat samalla tavalla eikä koulutusaikoja haluta mielellään lyhentää ("He ovat niin nuoria! Tarvitaan aikaa myös aikuistua!"). Aikuisopiskelijoihin suhtaudutaan joustavammin ja heidän koulutusaikansa on muutenkin lyhyempi. Vaikuttaa siltä, että samojen kysymysten kanssa niin Suomessa kuin täällä Virossakin kamppaillaan.

No nyt alako pelittään... Alla vielä kuvia maanantain vierailusta Tarton terveydenhoito-oppilaitokseen. Kuvassa mukana myös kv-koordinaattori Danel Jantra.

Alla suomenkielen opettaja Sille, siivousalan opettaja Tuulikki sekä siivousalan harjoittelunohjaaja Eesti Maaulikoolin katolla.

Kerron kuitenkin jotakin tekemisistäni, vaikkakin ilman valokuvia. Maanantaina vierailin Tarton terveydenhoito-oppilaitoksessa (Tervishoiu Körgkooli) . Oppilaitos on yli 200 vuotta vanha, mutta nykyinen valoisa ja viihtyisä rakennus on valmistunut v. 2011. Oppilaitoksessa on sekä korkea-asteen (sairaanhoitajat, kätilöt, röntgenhoitajat, fysioterapeutit, bio-analyytikot, ympäristöterveydenhuollon työntekijät?) että  ammatillista koulutusta (lastenhoitaja, hoivatyöntekijä, lääkintavahtimestari-sairaankuljettaja =EMT). Myös babysitterin koulutus aloitetaan uudelleen ensi syksynä. Tapaan heidät uudelleen vielä perjantaina, joten voin kertoa vielä tarkemmin asiasta silloin.

Tiistaina tutustuin maatalousalan koulutukseen ja siivousalan harjoittelun ohjaukseen. Siivousalalla, kuten tähän mennessä muillakin aloilla, harjoittelu on ohjattua. Tämä tarkoittaa sitä, että aluksi opiskelija kulkee ohjaajansa kanssa (yleensä noin viikon), jonka jälkeen hän alkaa yhä itsenäisemmin tehdä työtehtäviä. Ohjaaja tarkistaa kuitenkin, että kaikki on tehty kunnolla. Opiskelija asettaa yleisten tavoitteiden lisäksi harjoittelulle omat tavoitteensa. Harjoittelun lopussa hän suorittaa ns. näyttökokeen, joka arvioidaan. Samalla käydään keskustelu tavoitteiden toteutumisesta ja opiskelijat arvioivat myös itse itseään.

Kävimme myös kv-koordinaattori Andrein kanssa keskustelua opettajien ja opiskelijoiden vaihtomahdollisuuksista tulevaisuudessa. Andrei toivotti sekä opettajat että opiskelijat tervetulleiksi. Opiskelijat ovat yleensä heillä 4-5 viikkoa, mutta tavittaessa lyhyempikin jakso on mahdollista. He tekevät täällä harjoittelua, joka voidaan suorittaa joko koululla tai yrityksissä. Kaikki alat, joita oppilaitoksessa voi opiskella, ovat mahdollisia. Opiskelijat voivat majoittua oppilaitoksen hotelliin (27€/yö/ 2hh), jossa on myös pieni keittiö. Myös Suomeen päin he voivat lähettää opiskelijoita ja opettajia. Muonion SkiCollege kiinnosti ja käynkin tarkempaa keskustelua matkailualan vaihtomahdollisuuksista alan opettajien kanssa torstaina.

Nyt ei ole mennyt ihan putkeen tämän blogin kanssa! Netti ei ole toiminut sunnuntain jälkeen. Nyt se alkoi toimimaan, mutta se ei onnistu kytkemään yhteyttä puhelimestani, joten en saa kuvia ladattua tänne. Pah.
Ehkä pari kuvaa, jonka otimme kylläkin jo viime viikolla Tartun kaupunkikierroksella. Läpimärkinä, mutta oivallisen oppaamme Aimen johdolla monenlaista oppineena, kiertelimme kävellen keskikaupungin nähtävyyksiä katsomassa ja Tarton historiasta kuuntelemassa. Minun lisäkseni mukana islantilaiset opettajat Torvald ja Ronald.

Taustalla Tarton vanha tähtitorni, joka toimii nykyään museona.

Kauniin sunnuntaipäivän (yli 20 astetta varjossa) ratoksi pitkällä kävelylenkillä Karlovan puutalo -kaupunginosassa:

Lauantaipäivä Tartossa

Tänään kiersin kolmen OSAO:n kolleegan (Maijan, Matin ja Petrin) kanssa tapaamassa erilaisia avainhenkilöitä kampuksella. Aluksi tapasimme koulutussuunnittelija Marainn Karjan, joka kertoi mm. vuosisuunnittelusta, lukujärjestysten teosta ja opiskelijavalinnasta. Matti vastaa Oulussa mm. opetuksen suunnittelusta ja hän oli vaikuttunut tarttolaisten ohjelmista. Hyvin selkeät ja helppokäyttöiset. Myös opiskelijahallintajärjestelmät näyttivät selkeiltä ja informatiivisilta. Opiskelijat valitaan todistusten ja haastattelujen perusteella. Heidän pitää myös kirjoittaa kirje siitä, miksi he haluavat opiskella juuri ko. alaa. Vammaisia tai erityistä tukea tarvitsevia oppilaita on n. 20% kaikista oppilaista.
Mistä päästäänkin seuraavaan vierailukohteeseen: tapasimme oppilaanohjaaja Regita Saksingin ja erityisopettaja Reelika Metsan. Opo auttaa opiskelun pulmakohdissa, esim. jos haluaa vaihtaa opintoalaa, ja työ- tai opiskelupaikan haussaa valmistumisen kynnyksellä. Reelika puolestaan tekee hops:t vammaisille ja erityista tukea tarvitseville (muille ei kuulema tehdä hopseja...) ja auttaa opettajia opetuksen suunnittelussa. Opettajat opettavat näitä erilaisia oppijoita ilman luokka-avustajia tms. Toisinaan esim. kehitysvammaisista voidaan tehdä oma ryhmä, joka on kooltaan pienempi kuin muut ryhmät (max 12).
Kolmas kohteemme palvelupäällikkö Ena Dreknhnanin työhuone. Ena vastaa oppilaitoksen myymistä palveluista (hotelli, ravintola, koululla valmistetut tuotteet ja palvelut, kokoustilat tarjoiluineen) ja oppilaitoksen yrittäjäopinnoista. Myytäviä palveluita ovat mm. kampaamo-, kosmetologi-, manikyyri-, pedikyyri- ja hierontapalvelut. Ena pitää yllä yrittäjyyttä ja aloitteellisuutta myös monien kilpailujen ja ideapajojen avulla. Alla olevassa kuvassa Oulun kolleegat ja Ena ideatyöpajassa.

A. Le Coq museo

Tutustumassa A. Le Coq tehtaaseen ja museoon. Tässä tehtaassa on pantu olutta melkein 200 vuotta...

Säiliöt ovat suurentuneet (nykyiset tehdään Suomessa) ja koko prosessi automatisoitu. 

Yllättävää oli kuulla, että suomalainen Olvi omistaa nykyään Tartun kaupungin oman oluen,...

Olin seuraamassa siivousalan opiskelijoiden valmistautumista ensi kuussa pidettäviin näyttökokeisiin. Mukana olin taso 3:n (siivooja), 4:n (siivoustyön ohjaaja) ja 5:n (siivoustyön johtaja) opiskelijoita. Valmistavaa koulutusta osa oli käynyt syyskuusta asti, osa lyhyemmän aikaa. Koulutuksesta n. 20% on oppilaitoksessa opiskelua, loput harjoittelua eri yrityksissä. Näytön arvioijana tapahtuu koulutuksesta riippumaton taho, Puhastusekspert, joka kahden hengen työryhmänä valmistelee näyttöpaikan (koulussa) ja arvioi sen. Opiskeljat tekivät harjoitusnäytön, jossa heillä oli 15 min. aikaa tilan nähtyään valita oikeat tarvikkeet, aineet, annostelut ja menetelmät eri pintojen puhdistukseen. Toiset opiskelijat seurasivat toistensa näyttöjä ja saivat kommentoida homman sujumista.

Aikuiskoulutuskeskuksessa opiskelee noin 2000 opiskelijaa vuosittain. Enimmäkseen koulutus on yritysten tai yhteisöjen tilaamaa räätälöityä koulutusta, mutta tarjonnassa on myös työvoimapoliittista koulutusta ja kaikille avointa, maksullista kurssitoimintaa. Uusin toimintamuoto on uraohjaus (career councelling), josta alla olevassa kuvassa oleva keskuksen johtaja Sigrid Aruväli on  erityisen ylpeä. Siinä erilaisten testien ja keskustelujen kautta pyritään löytämään sitä haluaville ihmisille uusi koulutus- ja työala. Useimmat palveluita käyttäneistä ovat työssäkäyviä ihmisiä, jotka eivät ole tyytyväisiä työhönsä. Monet saattavat olla yliopistotutkinnon suorittaneita ja hyvissä johtotehtävissä työskenteleviä, jotka eivät kuitenkaan saa tyydytystä työstään. Maisterintutkinnon suorittanut haluaakin puusepäksi tai kokiksi.

Käytössä on myös systeemi, jossa esim. työtön voi saada 1500€ koulutusvoucherin te-toimistolta ja hänellä on vapaus valita, mistä hän ostaa koulutuksensa. Näitä opiskelijoita on myös paljon avoimen tarjonnan kursseilla. Keskuksessa annetaan myös vankilakoulutusta (Tartun vankilan sisällä), peruskoululaisille yläasteen aikana mahdollisuutta kokeilla jonkin alan opiskelua viikon ajan, lyhytkursseja (esim. ensiapukortti ja hygieniapassi)...

Tässä kuvaa leipurien osastolta. Taidokkaita töitä marsipaanista ja suklaasta... Kuvassa aikuisopiskelija pikkuleipiä tekemässä. Aikuiset opiskelevat usein iltaisin ja heidän koulutuksensa kestää vuoden. Lopussa voi suorittaa kansalliset standardit täyttävän päättökokeen.

Lihan ja makkaran valmistusta koulun lihankäsittelylinjalla...

Ensimmäinen päivä meni kampukseen ja kaupunkiin tutustumiseen. Kutsehariduskeskuksella on kaksi isoa kampusta ja minä olen pääasiassa Koplin kampuksella, jossa hotellikin sijaitsee. Yhtäaikaa minun kanssani tuli kaksi saksalaista sähköalan opettajaa Osnabruckista, joten kuljemme samaa matkaa koko päivän. Heillä on tällä hetkellä kaksi opiskelijaa Tartossa neljän viikon vaihdossa, joten he käyvät myös katsomassa, miten opiskelijat pärjäävät täällä.
Oppilaitos on Viron suurin ammatillinen oppilaitos, n. 5500 opiskelijaa, ja täällä voi opiskella hotelli- ja ravintola-alaa, kotipalvelua, tekniikkaa, siivousalaa, rakennusalaa, autoalaa, urasuunnittelua (mitä se sitten onkaan). Lisäksi järjestetään täydennyskoulutusta eri aloille. Kansainvälinen toiminta on vilkasta ja partnereita on miltei kaikissa Euroopan maissa.
Tänään tutustun Pöllun kampukseen ja tällä hetkellä osallistun tietotekniikan tunnille. Aiheena netin käyttö ja turvallisuus...

Alla kuva Tartun keskustasta. Tässä vielä kuva Kutsehariduskeskuksesta:

Opettajavaihto Tarttoon 3.-15.5.2015

Opettajavaihtoni Tarttoon alkoi majoittumalla isäntäoppilaitoksen eli Tartu Kutsehariduskeskuksen hotelliin. Oppilaitos sijaitsee rauhallisella omakotialueella 8 km keskustasta. Huone on siisti ja riittävän kokoinen - ainoa miinus on jääkaapin puute.

Etsin alueelta illalla jotain ruokapaikkaa, mutta löysin ainoastaan Konsuumin ruokakaupan. No... menihän se kylmäkin iltapala eestinkielisiä uutisia katsellessa.